olkaa varmat siitä, ettei vuorikiipeilijä ollut onnellisimmillaan sillä hetkellä, kun hän oli saavuttanut 18. huipun. Hänen korkein onnenhetkensä oli kenties silloin, kun hän oli jo kääntämässä nokkansa alaspäin vähän ennen viimeistä huippua.
Kaikki tähän asti ollut niin yksinkertaista, huiput olivat seuranneet toisiaan kuin numerosarja. Mutta nyt se numerosarja oli tullut päätökseen. Nyt täytyisi kehitellä jotain muuta.
sunnuntai 26. heinäkuuta 2009
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Oli
Oli kuin hän olisi löytänyt tien kulkea. Kuin kirjailija, joka on löytänyt kirjallisen uransa alun. Kuin naparetkeilijä, joka on keksinyt uransa, jota edetä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)